HIUSAKATEMIA - Hårakademin - HairAcademy

Luonn.kand. Annikki Hagros-Koski aloitti hiustutkimukset v. 1985 tyytymättömänä siihen vähäiseen tietomäärään, mitä hiustenlähdöstä silloin oli. Hiustutkimuksen lähtökohtana oli oma hiustenlähtö, johon ei lääketieteen keinoin saatu mitään apua – päinvastoin – hiustenlähtö eteni hitaasti, mutta varmasti. Lääketieteen avulla hiustenlähtö eteni välillä jopa hyppäyksittäin.

Miesten kaljuuntumisen perussyyt oli jo tunnettu, mutta ei siitäkään aivan koko totuutta. Vielä edelleenkin naisten hiustenlähtöä uumoillaan miestyyppiseksi kaljuuntumiseksi – pienin osin niin voi ollakin, joskin vasta yleensä vaihdevuosien jälkeen, mutta enimmältä osaltaan syyt ovat kokonaan muualla.

Pälvikaljuus oli silloin ja on lääketieteen piirissä vielä nytkin hämärän peitossa. Tämä ongelma voidaan jo hoitaa.

Hagros-Koski teki tutkimukset lääketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetulla mikroskoopilla lähtökohtanaan vanha tunnettu tieto, että hiukset ovat herkin kehon mittari, jotka reagoivat vähäisiinkin kehon häiriötiloihin. Keho ”uhraa” aina hiukset ensin ennen tärkeimpiä elimiä, koska ilman hiuksia ihminen voi elää – näin uskotaan.

On myös uskottu, että hiustenlähtö on vähäpätöinen kosmeettinen haitta verrattuna vakaviin, kuolemaan johtaviin sairauksiin. Tässä on ”unohtunut” tärkeä lääketieteellinen havainto hiusten kyvystä reagoida ennen kuin keho alkaa sairastua.

Hius kasvaa siten, että hiusjuuressa kehittyy hiussoluja kaiken aikaa, siksi Hagros-Kosken tutkimus kohdistui hiusjuuren soluihin ja niiden kehityshäiriöihin eli solumuutoksiin, eikä uloskasvaneisiin hiuksiin. Ulkoisista hiuksista kosmetiikkateollisuus on pitänyt riittävää huolta!

Ratkaisun avain

Aikaisemmista oletuksista poiketen, hän teki sinnikkään uurastuksen jälkeen käänteentekevän havainnon: Hiustenlähtö ei ole koskaan yhden haittatekijän aiheuttama häiriö, vaan monen tekijän yhteisvaikutus. Pienikin kehon häiriö voimistaa toisten aiheuttamaa vaikutusta. Tutkimalla hiusjuurien solujen muutoksia pystytään jo tänä päivänä ymmärtämään ko. häiriötekijät, jotka ovat luonnollisesti yksilöllisiä. Yleistyksiä ei voida tehdä. Niinpä hiustenlähtöön voidaan lähes aina saada apua, ja useimmissa tapauksissa voidaan palauttaa hiusten vahvuus ja määrä ennalleen, usein entistä vahvemmiksi ja tuuheimmiksi.

Lääketieteessä tunnetaan joidenkin sairauksien ja lääkkeiden aikaansaamia hiustenlähtöjä. Niihin ei hiustutkimus anna tietenkään apua, jos sairautta ei voida parantaa tai lääkitystä ei voida muuttaa. Voidaan väittää, että hiustutkimuksella saadaan apua yli 90-prosenttiin tapauksista, mikäli annettuja hoito-ohjeita noudatetaan ruokavaliomuutoksineen.

Vanhat uskomukset kumoutuivat

Samalla tuli oikaistua vanha harhakäsitys, että jos hiustenlähtö kestää tietyn ajan, sitä ei voida enää korjata. Tai iän myötä hiukset harvenevat. Näinhän silmillä katsottuna tapahtuukin. Tosiasiassa on niin, että yksittäinen hius elää vain lyhyen aikaa, 2 - 6 vuotta perimästä riippuen. Aina syntyy uusi hius! Hiustenlähdön kestolla ei ole niinkään suuri merkitys, vaan sillä, kuinka paljon kaljuutta on ehtinyt ilmaantua. Täysin kiiltävälle kaljulle ei voida enää hiuksia luvata, poikkeuksena pälvikaljuus.

Selviö

Hiustenlähdön hoitoa voidaan verrata sairauksiin. Esimerkiksi jos joku sairastaa verenpainetautia, sokeritautia ja saman tien katkaisee jalkansa, ei hänen hoidokseen tietenkään riitä, että jalka kipsataan. Jokainen terveyttä uhkaava tekijä on poistettava kukin omalla hoitomenetelmällään. Tämä lienee selvää kaikille – paitsi perinteisesti hiustenlähdöstä kärsiville!

Kaljuuntumistapauksessa tiedetään, että testosteroni muuttuu dihydrotestosteroniksi (DHT), joka aiheuttaa kaljuuntumisen, ja osataan pysäyttää DHT:n vaikutus. Mutta sitten edelleen ihmetellään, mikseivät hiukset palaa sittenkään kokonaan takaisin. Jotain on vielä huomaamatta. Silloin hiustutkija on avainasemassa – edellyttäen, että terveydentila on tutkittu.

Hiustenlähdön tapahtuma

Hiustenlähtö tarkoittaa aina sitä – syistä riippumatta – että hiusjuuren solujen kehitys häiriintyy ja näin ollen hiuksen kasvu keskeytyy. Hius kuolee ennen aikojaan. Uusi hius syntyy varmasti, mutta vasta kun perimän määräämä kasvuaika (sykli) on täyttynyt. Niinpä osa hiusjuurista on tyhjillään ennen uusien hiusten syntymistä. Näin päälaki harvenee. Täyskaljuudessa saattaa jo olla tapahtunut hiuksia synnyttävien nystyjen tukehtuminen, jolloin uusia hiuksia ei synny välttämättä enää koko päähän. Tosiasiassa harvoin hiusnystyt ovat 100-prosenttisesti lakanneet toimimasta. Paljon voidaan kaljuudessakin saada aikaan, vaikka ei täyttä kuontaloa voida luvatakaan.

Pitkä tie

On helppo ymmärtää, että hiusten palauttaminen takaisin ei ole mikään muutaman kuukauden juttu. Ongelmista ja niiden kestosta riippuen takaisin palauttamiseen kuluu aikaa lähes hiuksen kasvuiän verran. Hoito on pitkäjänteistä ja tuottavaa. Hoidot tehdään kampaamo-olosuhteissa sekä kotona.

Hiustenlähtö on aina ollut hämärämyyjien luvattua aluetta, koska ihmisillä ei ole ollut tutkittua tietoa hiusten kasvumekanismista aiemmin. Näin ollen on uskottu, että muutamalla hoitokerralla (pillerillä, linimentillä tai shampoolla) hiukset ovat viimeistään puolen vuoden päästä kunnossa.

Miten hiustenlähtö selvitetään

Hiustutkimus itse kestää 2 - 3 tuntia, jonka perusteella määritellään hoito-ohjeet ym. suositukset ja neuvot. Tutkimus on tarkka, perusteellinen ja huolellinen. Sitä ei voida tehdä hiuspohjan pintaa tutkivilla mikrokameroilla, vaan on päästävä pintaa syvemmälle – hiusjuureen saakka.

Aluksi täytetään kyselykaavake. Siinä tiedustellaan aikaisemmat diagnoosit, laboratoriotulokset, (ainakin kilpirauhanen, hemoglobiini, veren sokeri, kolesteroli, verenpaine ja tulehdusarvot), käytetyt hoidot ja niiden vaikutukset, elintavat, stressi, ravintotottumukset, allergiat jne., sekä haastatellaan hiustenlähdöstä kärsivää henkilöä. Näin selvitetään jokainen hiustenlähtöön, kaljuuntumisen ja pälvikaljuuteen vaikuttavat tekijät. Sen jälkeen on mahdollisuuksien mukaan kyettävä eliminoimaan kukin häiriötekijä joko erikseen tai yhtä aikaa pois. Sairauksien vaikutukset hoitaa lääkäri

Hiustutkijan ja –hoitajan koulutus

Ympäri Suomea on yli 20 paikkakunnalla hiustutkijoita sekä hiushoitajia. Koulutus on monipuolista erikoiskoulutusta, jonka HiusAkatemia Helsingissä antaa. Koulutus sisältää teoriaoppitunnit, käytännön hoitoharjoittelut, tuote-ekspertin, ravitsemusterapeutin, psykoterapeutin, sairaanhoitajien ja lääkärien luennot.

Koulutukseen etsitää lehti-ilmoituksin eri hiuspohjaongelmista kärsiviä asiakkaita. Näitä vaivoja ovat päänahan kutinat, ärsytykset, psoriaasi, atooppinen iho, seborrooinen ekseema, eri hilsetyypit, sienet jne. Hiustutkijoille haetaan hiustenlähdöstä, kaljuudesta ja pälvikaljuudesta kärsiviä harjoitusmalleiksi. Näin koulutettavat oppivat tunnistamaan eri päänahan häiriöt ja tekevät hoitoharjoittelut.

Kouluttautuneet hiustutkijat ja -hoitajat ovatkin äärettömän motivoituneita ja innostuneita, sillä he ovat hiusammattilaisina nähneet niin valtavasti hiuspohja- ja hiustenlähtö ongelmia, mutta kampaamokoulun tiedoilla niihin ei ole saatu riittävää apua..

Tutkimus on puolueeton ja tuotevalmistajista riippumaton

HiusAkatemia on täysin riippumaton ja puolueeton tutkimuslaitos. HiusAkatemia ei edustaa mitään tuotevalmistajaa, eikä mitään koulukuntaa. Tutkimuksissa vuosien varrella on ollut tukena ja opastajina lääkäreitä, ravintoasiantuntijoita, psykiatreja, psykoterapeutteja ym. eri alojen asiantuntijoita.

Hiustenlähtö on aina kokonaisvaltainen asia, ei siis ”tukkalähtöinen”! Voidaan ajatella kuvannollisesti, että tilannetta voidaan verrata metsälampeen. Jos ilma on raikas, valoa riittävästi, vesi on puhdas ja lammen muta ravintorikas ilman saastelaskeumia tai pohjaan heitettyjä romuja, vesikasvit kasvavat maksimaalisina ja tuuheina. Syksyllä veden pinta jäätyy, vesikasvit kuolevat, mutta mudassa oleva juurakko kasvattaa keväällä jälleen terveen kasvin. Vesikasvin kasvusykli on siten kunnossa.

Hiuksissa taas hiuspohjan tulee olla terve, ei hiuspohjan häiriötekijöitä. Koska iho on suurin hengityselin, hiustupen, jossa hiusjuuri elää ja solut siellä kehittyvät, pitää olla puhdas, eikä sinne saa kerääntyä likaa tai hiustuotteiden jäänteitä. Lammen mutaa vastaa ihmisellä keho. Vain terve, tasapainoisella terveellisellä ravinnolla, riittävällä levolla ja liikunnalla hoidettu keho tuottaa terveet, vahvat hiukset.

Muutamia yleisimpiä hiustenlähdön syitä:

HiusAkatemian tarkoitus

HiusAkatemian hiustutkijat